Huoltopäivä

Ensimmäinen täysi päivä Porton asunnolla meni huoltohommissa. Päiväunet, ruoanlaittoa ja illan päätteeksi Winnipegin NHL-lätkän seuraamista. Patrik Laine teki kaksi maalia. Ulos en ole astunut lainkaan. Eikä tarvinnut lähteä syömäänkään, kun oli sitä kaipaamaani kotiruokaa. Täkäläinen kana, frango on muuten paljon maukkaampaa, kuin meidän broilerimme.

Viimeisen parin viikon sosiaalisesti varsin aktiivinen jakso vaatii pienen levon ja hiljaisuudenkin. Se on oivallinen ratkaisu näin sunnuntaipäivälle. Ensi viikko tuo kuitenkin taas uusia kohtaamisia.

Huomasin muuten eilen, että ajattelin jo jotain asioita englanniksi. Ja käydessäni ostarilla syömässä, ravintolan kassa ei huomannut etten osaa portugalia. Osasin nyökkäillä oikeaan aikaan, sen verran portugaliakin tarttunut mieleen. Muutaman asioinnin otannalla arvioin, että täällä ei puhuta englantia niin yleisesti kuin Lissabonissa.

Portosta ei siis ole vielä paljon kerrottavaa. Olen tänne jostain syystä vuosia halunnut matkustaa, mutta lennot olleet jotenkin hankalia tai kalliita, joten eipä ole tullut käytyä. Muutenkin reissuni teemana on, etten erityisesti turistien polkuja kulje tai nähtävyyksiä bongaa. Käyn jos sattuvat matkab varrelle.

Uneliaan tuntuinen Porto

Tämä asuinseutuni vaikuttaa todella siistiltä, talot ovat uusia (verrattuna Alfamaan) ja moderneja. Lähistöllä on enemmän sellaisia toimistorakennuksen näköisiä kiinteistöjä. Maanantaina otan paikat paremmin haltuun. Vaikka Portokin on melko iso kaupunki (metropolialueella 1,7 miljoonaa asukasta), yleisvaikutelma on Lissabonin sykkeen jälkeen kuin ajaisi Lahdesta Heinolaan. Kaupunki tuntuu vähän uneliaalta ja rauhalliselta. Osan tästä illuusiosta varmaan tekee se, että saavuin tänne lauantai-iltana ja sekin, etten vielä keskustaa ole nähnyt. Saatikka Lissabonin laitakaupunkia.

Ystävien yhteydenotot lämmittävät

Menneiden viikkojen yksi positiivinen huomio on ollut, että sellaisetkin kaverit, joiden kanssa ei ole tullut pidettyä niin paljon viime vuosina yhteyttä saattavat ilmoittaa olemassaolostansa. Niin on käynyt tälläkin viikolla. On tullut pari soittoa, jokunen meseviesti ja joku sähköpostikin. Tai vaikka vaan yksittäinen kommentti FB-postaukseen. Ne kaikki tuntuvat erityisen hyvältä. Pidetään jatkossakin yhteyttä. Sittenkin kun tämän bloggaamisen lopetan.

Korostan vielä, ettei Heinolassa mitään vikaa ole. Tuskin siis Portossakaan.